Esittely

Heipä hei, olen vuonna 1988 syntynyt tytön tylleröinen, jolle sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Olen ihminen joka elää tunteella, jos ei oo tunnetta niin en sit tee mitään. Mut jos on tunnetta niin sitten teen 110 lasissa kaiken. Vähän niin kuin kaikki tai ei mitään tyylillä. Ehkä tämän takia minulle aina sattuu kaikkea. No töissä sit taas toteutan toista periaatetta ja se on "jos ei tee mitään, niin ei satu mitään" voin kertoo et toimii! Olen luonteeltani perus iloinen ihminen jaksan hymyillä ja nähdä yleensä kaikessa sen valoisan puolen. Mutta on niitä huonoja päiviä minullakin.

Tykkään urheilla ja harrastan tällä hetkellä ringetteä talvisin ja koiruuden kans touhuilua ja valokuvausta (vaihtelevalla menestyksellä). Vaikka olenkin vähän rämäpää, joka tykkää niinsanotuista poikien jutuista niin olen vähän taiteellinenkin ihminen ja tämä ketuttaa, että olen vaan vähän. Tai no jos aloitan esim piirtämään jotain ja jos tunne loppuu kesken niin sit siitä piirtämisestä ei tule mitään enää. Tykkään myös leipoa ja se on suurin intohimoni, mutta (miks aina tulee mutta?) minulla ei ole ketään kuka söisi niin paljoa leipomuksia, että voisin tehdä sitä niin paljon kuin haluan. Leipomuksissani on se hyvä puoli, että ne maistuu yleensä hyvälle (nyt joku ystäväni sanoisi että "muistan kyl ne dieetti muffini" :S), mutta ulkokuori ei aina onnistu niin kuin olen suunnitellut. Moni kakku päältä kaunis, mut joo mun kakku voi olla ruma mut maistuu hyvälle, joten ei tuomita ulkokuoren perusteella ketään tai mitään.

Sitten semmoinen aisa, että minulla on lukihäirä. Teksteissäni on kirjoitus virheitä, siitä ei tarvitse huomautella. Eli lukihäirä on ominaisuuteni, jonka kanssa olen oppinut elämään ja sepä tässä harmittaa kun kukaan ei ole ajoissa puuttunut siihen. Tai ala-asteella minulla huomattiin, että en osaa erottaa sanoja koska tulee kaksi konsonanttia ja koska yksi konsonantti muistan vieläkin sen lavasteen jonka tein. Olin niin ylpeä kun olin maalannut pahvi laatikosta minulle näytelmään kodin ja siellä oli taulu jossa luki tai piti lukea "Oma koti kullan kallis", mutta todellisuudessa ystäväni tuli sanomaan minulle "sun taulussa lukee Oma koti kulan kalis". Kyllä vähän nolotti sen jälkeen. Sitten kun ammattikorkeakoulusta olin valmistumassa ja palautin opinnäyte työni kieliasun tarkastukseen, niin säälin todella sitä äidinkielen opettajaa, joka minun tekstini joutui korjaamaan ja lukemaan. Hänkin ihmetteli sitä, että etkö todella ole tiennyt että sinulla on näin paha lukihäiriö, johon pystyin vaan toteamaan olen sen aina tiennyt että minulla sellainen on mutta en ole tajunnut kuinka paha se on.

Vielä sellainen asia minusta että sanon asiat yleensä suoraan enkä mielistele ketään tai mitään. Ystäväni arvostavat tätä piirrettä suuresti minussa koska he tietävät että minule saa mielipiteen joka on suora. Mutta ei kannata kaikkea ottaa aina ihan kirjaimellisesti ja jos ottaa ja vetää sen herneen sinne nenään niin voi tarjota virkkuukoukun sen poistoon tai meloonin jonka voit tunkea sinne sen herneen viereen. Eli olen "räväkkä" persoona ja jotkut tykkäävät minusta ja jotkut eivät. Kaikkia ei voi miellyttää ja kun toiselle kumartaa niin toiselle pyllistää! Joten elän elämääni niinkuin parhaaksi nään.